Tekstin koko

Kansallispuvut

Joka on joskus yrittänyt värjätä lankoja tietää, kuten ennen kaikki naiset tiesivät, että on lähes mahdotonta saada sama sävy joka kerta. Tämä näkyy myös puvuissa. Mielenkiintoista meille on että Hilda Olson (syntynyt Pohjoisessa tullitalossa= museossa) ensimmäisinä maassamme dokumentoi kansallispuvut.
Kuinka moni tietää että Munsalan puku kuuluu nykyisin maamme suosituimpiin? Munsalapuvun voi verrata Usko-Toivo-Rakkauteen , se ei enää todista maantieteellistä kuuluvuutta.

 
Uusikaarlepyy

Kaupungilla ei ollut "omaa" pukua v. 1914 kun kokoonnuttiin Topeliuksen puistoon laulujuhliin. Mutta Turun laulujuhlissa 1926 kaupunkilaiset saivat pukeutua omaan pukuun. Sen on suunnitellut Josef Herler yhdessä Lea Heikelin ja Ester Fougstedtin kanssa.

Gun-Britt Östman Normenin koulun parvekkeella Uudenkaarlepyyn puvussa.
 Munsalapuku

Munsala

Munsalapuvun on kuvannut Hilda Olson jo 1800-luvun puolivälissä. Kerätyistä kuvista ja materiaalista Mika Heikel ja Elise Söderström tekivät ehdotuksen jonka Brage yhdistys hyväksyi "Munsalapuvuksi" v. 1909. Munsalan pukua käytetään myös Suomipukuna ja se on erittäin suosittu. Nukkeja saamelaispuvuissa ja Munsalan puvussa myydään Helsinki-Vantaan lentokentällä ja kaikissa matkamuistoliikkeissä ympäri Suomea.

Suuri Käsityölehti vuodelta 2005 sisälsi artikkelin jossa käsiteltiin mm. Munsalan kansallispukua.


Kuvassa Eva ja Cay Sundsten Munsalan puvussa.

 
 Jeppo folkdräkt
Jepua

Jo v. 1910 Tom Liljeqvist ja Ragni Schauman saivat Bragen hyväksymään Jepuan puvun.

Kuvassa Caroline Finskas Jepuan puvussa.
 
Sokaluoto, maalaiskunta 1
Ellen Blomberg on sen puvun takana joka hyväksyttiin 1926 Sokaluodon puvuksi. Myöhemmin Helen Segerstam oli yksi niistä joka sai puvun hyväksytyksi maalaiskunnan yleiseksi puvuksi.

Kuvassa Regina Nyman Sokaluodon puvussa.
 
Uudenkaarlepyyn maalaiskunta, 2

Aikaisemmin käytetty toinen muunnelma maalaiskunnan puvusta on tämä puku. Mutta Bragen aikoinaan hyväksyessä pukuja tällä puvulla ei nähtävästi ollut tarpeeksi vahvoja kannattajia ja se ei koskaan tullut viralliseksi. Mutta monelle entisessä maalaiskunnassamme tämä on se ainoa oikea puku. Varsinkin Kovjoella ja Alajepualla käytettiin tätä pukua.

Kuvassa Carita Häger maalaiskunnan puvussa.